stpaulia0

Yrittäjyyskasvatusta ja muskettisotureita

Yrittäjyyskasvatus ja EU-hankkeet

Yhdessä olemme enemmän. Ihminen kasvaa ihmiseksi vain muiden ihmisten kautta.  

Olen toiminut parikymmentä vuotta sitten  projektipäällikkönä seuraavissa yrittäjyyskasvatusprojekteissa:

  • Yrittävä Hevanta (projektikoodi 80591 ESR), toteuttajana Tampereen Seudun Uusyrityskeskus ry Ensimetri (2001-2004)
  • Yes-Hervanta, ylimaakunnallinen ESR-hanke (hankekoodi 2004041 ESR), jossa mukana olivat Kokkola ja Pori. Hanketta hallinnoi Keski-Pohjanmaan Uusyrityskeskus ry Firmaxi. Tampereen osion toteuttaja oli Tampereen Seudun Uusyrityskeskus ry Ensimetri ja Porissa Uusyrityskeskus Enter Satakunta. Projekti toteutettiin vuosina 2004-2007

Tampereen Hervanta oli osa Länsi-Suomen tavoite 2- ohjelma-aluetta vuosina 2000-2006. Hervannan kaupunginosa kuului Tampereen kaupunkiseudulla ainoana alueena EU:n tavoite 2 –ohjelman piiriin. Hervannassa oli tuolloin oma Hervannan EU-toimisto, jota veti aluksi Anneli Taina ja hänen jälkeensä Jukka Järvinen. EU-toimisto koordinoi kaikkia Hervannassa toteutettuja  EU-hankkeita. Mielestäni  Hervannan EU-toimisto toimi erittäin hyvin luomalla verkostoja eri toimijoiden välille ja informoimalla hankkeista. Yhtenä keskeisenä viestinkantajana toimi Hervannan Sanomat ja siellä erityisesti tuolloinen päätoimittaja Vesa Kangas.

Tuettavien hankkeiden tavoitteena  oli mm. työttömyyden vähentäminen, ympäristön parantaminen, alueen vetovoiman ja yhteisöllisyyden lisääminen, paikalliskulttuurin edistäminen sekä syrjäytymisen estäminen.  Tavoitteet ovat Suomessa tällä hetkellä edelleen suunnilleen samoja – kaiken muun lisäksi.

hervanta1
Yrittävä Hervanta, yrittäjyyskasvatusta käytännössä
– kirjan etukansi
– Malvisalo-Polso-Uitti
– ISBN 952-91-7909-X
– Tampere 2004

Yrittävä Hervanta –projekti oli tutkimusmatka yrittäjyyskasvatuksen arkeen kaupunkilähiössä. Hervannan ominaispiirteet tulivat esiin sekä haasteina että mahdollisuuksina. Projektin aikana luotiin ja kokeiltiin ennakkoluulottomasti erilaisia yrittäjyyskasvatuskäytänteitä.  

Yrittäjyyskasvatus –nimike on mielletty useimmiten johdatukseksi yrittäjäksi ryhtymiselle. Onhan se sitäkin. Kyseessä on kuitenkin merkitykseltään huomattavasti laajempi käsite, joka kattaa elämisen arvot, asenteet ja elämänsuunnistustaidot ”vauvasta vaariin”. Yrittäjyyskasvatuksella pyritään vahvistamaan arvoja ja asenteita, jotka tukevat positiivisten, yritteliäiden yhteisöjen muodostumista ja kehittymistä.

Koulutusjärjestelmän kautta tapahtuvalla asennekasvatuksella on keskeinen merkitys yksilöiden yhteisöön jäsentymisen prosessissa.

Opettajien harteille kasataan jatkuvasti lisää kasvatustyötä varsinaisen oppiaineen opetuksen rinnalle. Samalla heiltä odotetaan vankkaa IT-osaamista ja laajojen kokonaisuuksien hallintaa. Erilaisten projektien avulla on mahdollisuus saada lisäresursseja, jotka  auttavat ja tukevat oppilaitoksia näiden vaativassa opetus- ja kasvatustyössä. Projektit voivat kehittää yritysten ja oppilaitosten välistä yhteistyötä. Tällöin oppilaitokset saavat parempaa käsitystä siitä, mitä yritysmaailma eri toimialoilla odottaa tulevilta työntekijöiltään. Oppilaitos voi oppia yritysmaailmasta ja yritysmaailma voi saada uutta tietoa ja osaamista oppilaitoksilta.

Koska elämä on tällä(kin) hetkellä  hektistä ja ajan tasalla pysyminen vaatii jatkuvaa ponnistelua, niin ulkopuolelta tuleva apu olisi tarpeen. Projektit voivat antaa  tukea pitkäjänteisten yhteistyökuvioiden ideointiin, toteuttamiseen ja yhteistyön ylläpitämiseen sekä kehittämiseen. Projektit ovat siihen hyviä työvälineitä. Niihin sijoitetut varat eivät yleensä mene hukkaan, vaan ne voivat tuoda pitkällä aikavälillä panoksen moninkertaisena takaisin. Valitettavasti niiden hyödyt eivät ole aina niin helposti eikä nopeasti mitattavissa.

Uusien pysyvien työpaikkojen synnyttäminen ja uusien yritysten perustaminen puhtaasti kehittämishankkeiden tuloksena on käytännössä vaikeaa. Projekteilla on kuitenkin mahdollisuus tukea ja luoda edellytyksiä uusien yritysten ja työpaikkojen synnylle. Nämä vaikutukset ovat usein välillisiä ja tulokset näkyvät viiveellä. Arvoihin ja asenteisiin vaikuttaminen ei tapahdu hetkessä. Yrittävän elämänasenteen juurruttaminen kouluun edellyttää yhteistyötä, yhteistä pohdintaa ja yhteisiä oppimiskokemuksia. Yrittäjyys on ennen kaikkea tapa toimia, arjen sankarin aktiivinen ja toiveikas suhde elämään.

kisujakukat

Yrittävä Hervanta seurasi toiminnassaan valtakunnallisen Yrittäjyys ja kunnat –hankkeen linjoja. Tämän hankkeen vetäjänä toimi Virpi Utriainen, joka luotsaa tällä hetkellä valtakunnallista Nuori Yrittäjyys ry:n toimintaa. Yrittäjyyskasvatus on asia, jota mielestäni pitäisi tuoda jatkuvasti esiin. Sen tulisi olla itsestään selvää jatkumoa, sillä sen piiriin astuu alati uusia ihmisiä.

Seuraavassa otteita Yrittäjyys ja kunnat –hankkeen kirjoitelmista parinkymmenen vuoden takaa (Virpi Utriainen v. 2003):

  • ”Elinolosuhteet muuttuvat ja useat itsestään selvyytenä pidetyt mahdollisuudet ja edut uhkaavat kadota. Sopeutuaksemme elinolosuhteidemme muutokseen meiltä vaaditaan uudenlaista suhtautumista, aloitteellisuutta ja vastuunottoa niin omasta kuin läheistemme elämästä. Uusiin osaamisen haasteisiin vastataksemme tarvitsemme yrittäjämäistä asennetta.
  • Koululla on tärkeä tehtävä tulevaisuuden rakentajana ja osaajien kasvattajana. Tämän päivän olosuhteissa toimeentulevien, henkisesti vahvojen, tasapainoisten ja omatoimisten kansalaisten kasvattaminen on suuri haaste. Haasteen voi kääntää kunniatehtäväksi.
  • Jokaisen oppilaan kannustaminen ja omatoimisuuden tukeminen ovat yrittämiseen kasvattamista ja sisäisen yrittäjyyden tukemista.
  • Yrittäjyys on ajattelu- , toiminta- ja suhtautumistapa sekä tavoitteellista ja omavastuista itsensä johtamista.
  • Maailma muuttuu. Muutostehtävässä on myös koulun toimintatavan ja kulttuurin muututtava. Oppimisympäristön tulee peilata nyky-yhteiskuntaa ja työelämää sekä pyrkiä ennakoimaan tulevaa. Koulun odotetaan yhä enemmän avautuvan ympäröivään yhteiskuntaan. Tähän aikaa ja pitkäjänteisyyttä vaativaan koulutuksen muutosprosessiin tarvitaan tukea ja verkostoja. On yhtä lailla koulua ympäröivän yhteiskunnan haaste ottaa koulu mukaan kehittymisprosessiin kuin koulun avata ovia ympäröivään yhteiskuntaan.
  • Yrittäjyyskasvatuksen haasteena on laadukas kasvatuskulttuuri, jossa ihmisten ja asioiden kohtaaminen on avainasemassa. Meille kaikille on hyväksi kasvaa yrittäväksi. Sisäinen yrittäjyys on loppujen lopuksi pitkälti halua vaikuttaa omaan elämään.”

Parinkymmenen vuoden takaisia, viisaita ajatuksia, jotka voisivat olla yhtä hyvin tänäkin vuonna kirjoitettuja.

Myös Hervannan Sanomat oli  vankasti mukana yrittäjyyskasvatuksen juurruttamisessa alueella tapahtuvaan toimintaan. Vesa Kangas vertasi yrittäjämäisen elämänasenteen näkymistä muskettisotureiden elämässä.

Päätoimittaja Vesa Kangas, Hervannan Sanomat:

Alexander Dumasin Kolme muskettisoturia olivat miehiä, joille kunnia oli kaikki kaikessa. Heidän tunnuslauseensa oli: ”Yksi kaikkien ja kaikki yhden puolesta!”.

”Muskettisotureissa oli paljon sitä, mitä kutsutaan sisäiseksi yrittäjyydeksi. He olivat luotettavia, vakuuttavia ja esiintymistaitoisia. Heillä oli hyvä itsetunto ja itseluottamus. He olivat huumorintajuisia, sopeutumis- ja yhteistyökykyisiä. He olivat sosiaalisia ja kestivät stressiä ja pettymyksiä. He eivät pelänneet haasteita ja he pystyivät ratkaisemaan luovasti ongelmia. He tunsivat itsensä ja ominaisuutensa ja ennen kaikkea heillä oli positiivinen asenne elämään. Kunpa tällaisia muskettisotureita olisi enemmän todellisessakin elämässä. Miksi ei olisi? Näitä luonteenpiirteitä voidaan vahvistaa jokaisessa ihmisessä!”

musketoorit
Yrittävä Hervanta -projektissa vahvasti mukana olleet henkilöt:
– Tuula Malvisalo, projektipäällikkö ja yritysneuvoja
– Lea Polso, yrittäjä ja työyhteisökouluttaja, psykologi
– Erkki Uitti, yrittäjyyskasvatuksen luennoitsija, kouluyhteistyö, yritysneuvoja
Jaa ystävällesi

Samankaltaisia ​​artikkeleita