Yrittäjyyskasvatus – arvoja ja asenteita

Arvot vaikuttavat asenteisiin

Yrittäjyyskasvatuksella vahvistetaan ns. terveiden arvojen ja asenteiden omaksumista.  Arvoista puhutaan paljon ja monet hehkuttavat niitä puheissa ja kirjoituksissa, mutta niiden eläminen todeksi onkin jo haasteellisempi juttu.

Tekemiset, joihin kytkeytyvät yrittäjyyskasvatuksen kriteerit, harjaannuttavat nuoria heidän matkalleen elämän poluille. Arvomaailma ja asenteet loksahtelevat palapelin palojen tavoin vähitellen paikoilleen. Aikaa tarvitaan ja useita kokeiluja, kertauksia … kuten mutkikkaassa palapelissä konsanaan.

Asenteet vaikuttavat motivaatioon toimia tietyllä tavalla. Asenteet liittyvät usein arvoihin. On todettu, että vaikeinta on vaikuttaa asenteisiin, jotka ovat sidoksissa sellaisiin arvoihin, mitkä ihminen kokee itsellensä hyvin tärkeiksi. Niihin voidaan kyllä vaikuttaa, mutta asenteet muuttuvat hitaasti. Puheella ja saarnaamisella on todettu olevan tähän vain vähäinen vaikutus.  Parhaiten juurtuneiden asenteiden muokkaaminen onnistunee toiminnan ja arvostetulta taholta saadun tiedon  sekä mallien ja esimerkkien avulla. Erityisesti lapsille ja nuorille esimerkin voima on suuri. ”Mitä isommat edellä, sitä pienemmät perässä.”

Persoonallinen arvomaailma

Ihmisellä on vähintään alitajunnassaan useita arvoja, jotka ohjaavat hänen käyttäytymistään eri tilanteissa.  Arvoilla on erilaisia painotuksia ja ne ovat tietyssä suhteessa toisiinsa.  Tuskin kenelläkään ihmisellä on tarkalleen samanlainen arvomaailma kuin toisella. Painotuksissa ja arvojen keskinäisissä suhteissa on ainakin hienoista eroa. Olenkin miettinyt, että henkilökohtainen arvomaailma lienee yhtä yksilöllinen kuin sormenjälki tai dna. Tällöin pitää pohtia arvomaailmaa laajassa mittakaavassa, muutama arvo ei ratkaise.

Arvot voivat vähän vinksahtaa

Jotkin arvot voivat saada liian suuren merkityksen suhteessa toisiin, ns. terveempiin arvoihin. Rikollisuus ja huumeet kertovat omalla ikävällä tavallaan arvomaailman suhteiden vääristymisestä. Tällaisten arvojen kautta ihmisen luonteenpiirteisiin pesiytyy negatiivisia käyttäytymistapoja.  Luettelen tässä muutamia esimerkkejä vinksahtaneista arvoista ja asenteista:  röyhkeys, aggressiivisuus, piittaamattomuus, ahneus, laiskuus, kylmäkiskoisuus, itsekkyys, itsekeskeisyys, epärehellisyys, omahyväisyys, leuhkuus, saituus, häikäilemättömyys,  oman edun maksimoiminen toisten kustannuksella, ”Minulle kaikki tässä heti nyt, muista ei niin ole väliä” jne.

Mikä on sotaa käyvien maiden arvomaailma?

Jokaisen ihmisen on hyvä välillä pysähtyä ja miettiä, mitkä ovat ne perimmäiset arvot, jotka vievät koko maailmaa positiivisessa mielessä eteenpäin ja mitkä ovat niitä arvoja, joilla voi olla tuhoisa vaikutus sekä yksilö- että globaalitasolla. Viime viikolla  Venäjä hyökkäsi Ukrainaan. Sotaa haastavien arvomaailma ei näyttäydy tavallisen suomalaisen ihmisen tajunnassa äkkiseltään mitenkään terveeltä, toisia kunnioittavalta. Väestö koostuu yksittäisistä henkilöistä ja kunkin arvomaailma määrittelee sen, miten muokkaamme elämää ympärillämme. Olen miettinyt, ajaako ahneus ja häikäilemättömyys ihmisiä sotimaan vai jokin muu seikka, mitä en ainakaan nyt ymmärrä.  Tarkoittaako kansakunnan hyvinvointi  vain yksittäisille henkilöille ohjautuvaa yltäkylläisyyttä ja rikkautta? En tiedä, enkä siis ymmärrä ainakaan vielä.

Mietin näiden sotaa himoavien arvomaailmaa mm. seuraavien asioiden valossa: vastuullisuus, moraali, etiikka, ihmisyyden kunnioitus, rehellisyys, luotettavuus, avoimuus, empaattisuus, toisen huomioon ottaminen, toisten ihmisten auttaminen, ymmärtäväisyys, ystävällisyys, suvaitsevaisuus, oikeudenmukaisuus, tasa-arvo, auttavaisuus, pienemmistä ja heikompiosaisista huolehtiminen, toisen omaisuuden kunnioittaminen, kestävän kehityksen periaatteiden ymmärtäminen ja niihin sitoutuminen, luonnosta ja ympäristöstä huolehtiminen  jne.

En tiedä, viisaammat voivat pohdiskella.

Arvoja ja asenteita opitaan jo kotona

 Arvoja ja asenteita opitaan jo lapsena  kotona omilta vanhemmilta ja isovanhemmilta, lapsen lähipiiristä. Päiväkoti ja koulu tukevat positiivista kehitystä. Koska yrittäjyyskasvatus on enemmänkin tapa toimia kuin mikään erillinen oppiaine, niin sitä voidaan hyödyntää jokaisessa oppiaineessa. Sillä tuetaan lapsen kasvamista motivoituneeksi, itseensä luottavaksi, sosiaaliseksi ja hyvin käyttäytyväksi ihmiseksi. Maaperän pitää kuitenkin olla kunnossa ennen kuin ”kasvi” alkaa kukoistaa.  Hyvä maaperä tarkoittaa sitä, että lapset ja nuoret tarvitsevat turvallisuutta, välittämistä, läheisyyttä, huolenpitoa ja hyväksyntää. Ne luovat perustan, jolle lapsen tulevaisuus rakentuu.

Millainen ihminen olet?

Omia arvopohdintojaan voi virittää miettimällä, millainen oikeasti on  ja millainen haluaisi olla. Voisiko jotakin tehdä toisin? Voisiko muuttaa asennettaan? On hyvä muistaa aina, että muita ihmisiä on vaikea muuttaa, mutta  aina voi vaikuttaa omaan asennoitumiseen tätä henkilöä kohtaan. Kaikkea ei toki tarvitse hyväksyä, mutta voi asennoitua siten, että ei turhaan hikeenny eikä anna tilanteen liiemmin häiritä.  (Se ei todellakaan ole aina helppoa ja onneksi  näihinkin haasteisiin voi saada apua alan ammattilaisilta.) Me olemme erilaisia. Se on oikeastaan  hyvä asia, sillä se rikastuttaa elämää, vaikka asettaakin välillä rajusti haasteita. Maailmassa tapahtuu asioita, joihin ei itse voi suoraan vaikuttaa, mutta siihen voi, miten noihin asioihin suhtautuu.

 Arvot ja asenteet voivat saada myös  välillisesti jotakin hyvää aikaiseksi. Tämän on selkeästi huomannut Venäjän ja Ukrainan välisessä konfliktissa. Erilaisissa organisaatioissa tapahtuu mm. Venäjän boikotointia. Venäjän johtoportaan arvoja ja asenteita ei voida maailmanlaajuisesti hyväksyä sellaisenaan. Myös EU reagoi. Suoraan ne eivät välttämättä vaikuta sodan kulkuun, mutta välillisesti ainakin. Näin uskon.

Mieti välillä yhteiskuntaan liittyviä arvojasi. Mitkä arvot korostuvat tai mitä asioita arvostat? Rauha, tasa-arvo, oikeudenmukaisuus? Mieti ympäristöösi liittyviä arvoja. Mitkä ovat Sinulle tärkeitä? Maiseman kauneus, alueen virkistysmahdollisuudet, rauhallisuus, liikenneyhteydet, maaseutu/kaupunki, ilmastonmuutoskysymykset, kestävä kehitys jne.? Mitkä ovat sellaisia arvoja, joista et haluaisi ainakaan tinkiä? Puhtaus, siisteys, terveellisyys, turvallisuus  jne.? Mitä asioita arvostat itsessäsi, perheessäsi, työpaikassasi, ympäröivässä yhteiskunnassa? Joskus kannattanee perheen piirissä viettää iltaa ja miettiä kunkin perheenjäsenen arvoja suhteessa itseensä, suhteessa perheeseen, kavereihin, luontoon,  työhön, yritystoimintaan, yhteiskuntaan jne. Eli mitkä ovat näissä suhteissa itselle tärkeitä asioita. Huonomminkin aikansa voisi viettää …

Millainen ihminen haluaisit olla?

Elämänhallintataidot edellyttävät itsensä tuntemista, Se on itsearviointia, minäkuvan rakentamista. Olisi välillä syytä pohtia omia vahvuuksia, heikkouksia, kehittämisen kohteita, omaa arvomaailmaa ja asenteita. Itsearvostusta kannattaa tietoisesti miettiä, koska jokainen ihminen on omalla tavallaan arvokas. 

Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, että minäkuvan kehitys pysähtyisi siihen huomioon. Maailma muuttuu koko ajan ja uusia tietoja ja taitoja tarvitaan. Omaa osaamistaan ja suhtautumistaan asioihin voi harjaannuttaa läpi koko elämän – ihan miellyttävillä ja kiinnostavilla tavoilla. Sisäinen yrittäjyys on elämänhallintaa ja siinä sivussa tekemisen meininkiä. Yrittäjyyskasvatus harjaannuttaa aktiiviseen toimintaan ja vähentää syrjääntymisen uhkia.

Ihminen voi itse valita, miten suhtautuu ja vastaa elämän tarjoamiin ärsykkeisiin. Olemme pitkälti  itse vastuussa tuloksistamme, olosuhteistamme ja jopa onnestammekin. Omaan elämään pystyy jokainen vaikuttamaan omilla valinnoillaan. Arvot ja asenteet ohjaavat valintoja.

Tietoa lisäämällä voi päästä eroon turhista ennakkoluuloista

Ote vuosituhannen alussa ilmestyneestä kirjasesta Yrittäjyys asenteena – asenteet yrittäjyyteen / Asko Miettinen:

” Asenteita on perinteisesti pidetty yksilön sisäisinä tiloina ja tunteina. Tasapainoajattelun mukaan ihminen pyrkii välttämään ristiriitaisia suhteita asenteiden osatekijöiden välillä. Hän pyrkii myös löytämään perustelun toiminnoilleen ja valinnoilleen. Asenteilla on myös eräänlainen suodatintehtävä: meillä on taipumus ottaa vastaan mieluiten sellaista informaatiota, joka vastaa vallitsevia asenteitamme.”

”Mitä vähemmän tietoa asenteen kohteesta on, sitä suuremmalla todennäköisyydellä siihen on taipumus kytkeä erilaisia ennakkoluuloja.”

Yrittäjyyteen ja yrittäjyyskasvatukseen on kohdistunut aina runsaasti erilaisia ennakkoluuloja. Tietoa lisäämällä voidaan päästä turhista ennakkoluuloista eroon. Yrittäjyyttä, yrittämisen halua tarvitaan niin omassa yrityksessä työskenneltäessä kuin työntekijänä toisen palveluksessa. Yrittäjyys on ajattelu- ja toimintamalli sekä suhtautumistapa, asenne työn tekemiseen. Yrittäjyyttä voidaan vahvistaa jokaisessa ihmisessä. Yrittäjyys on tietoja, taitoja, asennetta. Kun on taitoa ja uskallusta yrittää, se antaa luvan myös epäonnistua ja oppia virheistä – ehkäpä juuri kantapään kautta. Mutta yleensä lopussa kiitos seisoo joko yrittäjänä tai työntekijänä.

Yrittämisen perusteiden opettamisessa lienee  asiallista keskittyä aluksi enemmänkin oikeiden asenteiden luomiseen ja vasta sitten  tietojen ja taitojen harjaannuttamiseen.

Nuori Yrittäjyys ry, 4H ja YES-verkosto auttavat oppilaitoksia yrittäjyyskasvatuksen toteuttamisessa. Vastuunottaminen, pitkäjänteisyys ja hyvät käytöstavat ovat peruspilareita, kun ponnistetaan työmarkkinoille joko työntekijänä tai yrittäjänä.  Hyvät tavat siivittävät elämässä eteenpäin.

Tuula Malvisalo – blogisti,  yrittäjyyskasvatuksen ja yrittäjyyden asiantuntija, yrittäjien mentori, kuvataiteilija

Verkkovalmentajat.fi – Kasvata tietoasi  ja löydä potentiaalisi, liity Verkkovalmentajiin

Kuvat:  Erkki Ruusunen