Joulun aikaa.

Niin se on Joulusiivot tehty. Lattiasta kattoon tuusattu, joissain kodeissa, ei tokikaan meillä. Meillä on tehty ihan perus siivous, eikä ylimääräisiä hötkyillä. Lahjat on ostettu lastenlapsille, sillä onhan joulu lasten juhlaa. Turhaan markkinahömpötyksiin en enää lähde. Muutaman joulukortin kyllä lähetin, sekin tosi harvinaista.

Joulukuusta meille ei metsästä haeta. Ihan vain siksi, että haluan kuusen elävän ja kasvavan omalla paikallaan. Ei ole myöskään muovikuusta. Näin vanhemmiten vähempi on parempi, eli pois turha hössötys. Tonttuja on kyllä senkin edestä ilmaantunut.

Mikä onkaan joulun merkitys? Se on minulle yksinkertaisesti valon, rakkauden ja hyvän mielen juhlaa. Joillekin joulu voi olla koetinkivi, mutta toivon, että yhdessä olo kruunaa kaiken ja hyvässä hengessä tietenkin.  Yhdessä olo on tärkeintä, ei niinkään ne suuret lahjasäkit… Sitä aina toivoo, että lehdistä ei joudu lukemaan ikäviä uutisia, alkoholi kun kummasti kuuluu joidenkin jouluun, ehkä liiankin kanssa.

Hautausmaa kierrokset, joulusauna, jouluruoka, joululaulut ja pukinvierailu ovat ne aaton tärkeät tapahtumat. Kinkkua ja riisipuuroa, siinä se joulun perusta, unohtamatta pipareita ja torttuja. Meillä toki tuo hautausmaa kierros kestää aamusta iltaan. Sitten rauhoitutaan joulun viettoon.

Aattona, jos lunta riittää tehdään lumienkeleitä ja pakkasella lumilyhtyjä valaisemaan maaseudulla pihapiiriä.

Eikä pidä unohtaa metsän eläimiä. Itse lapsena hiihdin metsässä muovikassit selässä heinää täynnä, ripotellen niitä pitkin metsää ja toisessa kassissa porkkanoita. Ajatuksena, että jänikset saavat ruokaa. Ja pihapiirin linnuille siemeniä, kauralyhteitä ja talipalloja. Pitihän eläimilläkin olla joulu!

Oikein ihanaa ja rauhallista joulua!