Tyrnien voimaa

Ihan mielenkiinnosta otin viime syksynä tyrnin marjoista siemeniä ja laitoin ne suodatinpussiin. Pussin laitoin jääkaappiin ja unohdin sinne. En kastellut enkä laittanut murustakaan multaa. Tyrni siis tarvitsee kylmäkäsittelyn.

Keväällä otin siemenet pussista, kaikki 5 siementä ja laitoin ne ruukkuihin multaan. Sieltä ne hiljalleen lähtivät nousemaan. Nyt istutin pikkuruiset taimet isojen tyrnien joukkoon ja odottelen selviävätkö tulevasta talvesta. Ajattelin suojata kuusenoksilla ja kanaverkkoa ympärille.

Sehän tässä on jännää, että ovatko tyttöjä vaiko poikia? Ennestään on yksi poika joka on hoitanut hommansa. Riittäisikö jos olisivat kaikki tyttöjä? Olisi silloin 7 tyttöä, että pitäisi kyllä riittää.

Siinä sitä olisikin takkuamista, ovat nimittäin melkoisen hankalia pensaita poimittaviksi. Piikkejä löytyy tässä tiheäksi kasvavassa puskassa tuhottoman paljon. Sormen päät on riekaleina ja hiukset jää takuulla piikkeihin kiinni, samoin vaatteet. Mutta onhan se sen arvoista!

Tyrnin marjat ovat kuiturikkaita ja siten nannaa suolistolle. Syön ne tietty siemenineen joko sellaisenaan maustamattoman jogurtin kanssa, tai smoothiena. On vahvaa tavaraa kyllä! Sisältäähän tyrni monia vitamiineja kuten c-, e-, b-, ja k- vitamiineja, flavonoideja ja rasvahappoja. Rasvahapot ovat hyväksi limakalvoille ja iholle ja tätä fysioterapeutti suositteli minulle syöpähoitojen jälkeen. Tyrnin lehdistä voi hauduttaa teetä. Eli niitäkin kannattaa kerätä talven varalle ja kuivattaa.