yrka9 alku

Hyvät käytöstavat tavaksi

Yrittäjyyskasvatuksella tapatietoutta

Hervannan Ensimetrin (tuolloin Tampereen seudun uusyrityskeskus ry) yrittäjyyskasvatushankkeissa v. 2001-2008 oli hyvien tapojen juurruttaminen kouluihin keskeisessä roolissa. Toimin kahdessa hankkeessa projektipäällikkönä yritysneuvonnan ohessa.  Ensimetrin toinen yrittäjyyskasvatusasiantuntija Erkki Uitti kierteli Tampereen seudun oppilaitoksissa puhumassa yrittäjyyskasvatuksesta,  sisäisestä yrittäjyydestä, toisten ihmisten kunnioittamisesta sekä hyvien käytöstapojen merkityksestä, elämänsuunnistustaitojen kehittämisestä yms. jo vuodesta 1996 alkaen. Projekteissa hyödynsimme runsaasti myös tapakouluttaja Anja-Kristina Windin osaamista.

Eräässä pienprojektissa Hervannan ammattioppilaitoksen nuoret järjestivät ruokailutapahtuman joukolle hervantalaisia yläasteen opiskelijoita.  Tapakouluttaja Anja-Kristina Wind ohjeisti ruokailutapahtuman kulkua ja kertoi hyvistä pöytätavoista  sekä etiketistä. 

Etikettisääntöjen (käytöstapojen säännöstö) noudattamisen tarkoituksena on poistaa epävarmuutta, saada asiat luistamaan aikataulun mukaisesti ja tehdä kanssakäyminen miellyttäväksi.

yrka9 1 joutsenet
Hyvät tavat luovat turvallisuutta. Joutsenenpoikasetkin ymmärtävät, miten porukassa liikutaan.

Toimittaja hyvien tapojen jäljillä

Aamulehden toimittaja Kirsikka Otsamo avasi tapatietoutta hienosti Aamulehden kolumnissaan (5.8.22 ) hyvien käytöstapojen merkityksestä: ”Viisas varustaa lapsensa käytöstavoilla.” 

Kirsikka Otsamo:

  • ”Etiketti on yhä olemassa, ja jos sitä ei tunne on monessa tilanteessa epävarma tai tahattomasti kömpelö.”
  • ”Tavat on rakennettu helpottamaan sujuvaa yhteiseloa ja viestimään arvostusta muille.”
  • ”Jo pienten lasten vanhempien kannattaa napata lippikset päästä, istua malliksi alas ruokapöytään, ottaa kyynärpäät pöydältä ja aseet kauniisti käteen sekä tarjota ruokaa vierustoverilleen.”
  • ”Samaa opastusta voi jatkaa neuvomalla lapsia kiittämään ruoasta tai saamistaan lahjoista ja päästämään toisetkin avaamistaan ovista.”
  • ”Anteeksi, kiitos, mitä kuuluu, saanko auttaa, ole hyvä, huomenta, hei hei ja hyvää yötä tulevat nopeasti luonnostaan, jos niitä kuulee kotona päivittäin.”

Esimerkin voima puree

Hyvät käytöstavat eivät maksa mitään, mutta voivat saada paljon hyvää aikaiseksi – sekä itselle että muille. Pohja hyville käytöstavoille luodaan  pienelle lapselle jo kotona. Koulu pyrkii vahvistamaan niitä. Esimerkin voima on lapselle suuri. Esimerkkeinä lapsille toimivat mm. lasten vanhemmat ja opettajat.

yrka9 2a allubruno
Mitä isot edellä, sitä pienet perässä …

yrka9 2b genobruno

Vaikka esimerkin voimalla opettaminen kuulostaa yksinkertaiselta, se ei liene kaikissa tilanteissa helppoa. Vanhempien ja opettajien täytyisi opettaa lasta esimerkin voimalla kaikissa tilanteissa, päivä toisensa jälkeen. Epäjohdonmukainen käytös ei tuota tuloksia ja voi pahimmillaan hämmentää lasta eli jos neuvotaan toisin kuin itse tehdään. Lapsi/nuori voi saada sellaisen käsityksen, että asialla ei ole oikeasti mitään käytännön merkitystä.  Jos lapsen halutaan käyttäytyvän hyvin ja tekevän hyviä tekoja, hänen täytyy nähdä myös vanhempiensa ja opettajien toimivan näin.

Vanhan kansan sanonta kuuluu: ”Kun menet huonokäytöksisen lapsen kotiin,  oven avaavat  huonotapaiset vanhemmat”.  Yrittäjyyskasvatuksen projekteissa nykyäänkin hyvien tapojen merkitys usein korostuu . Mokia sattuu, mutta niistä opitaan. Hyviä käytöstapoja voi myös opetella ja oppia. On tärkeää, että jo pienikin lapsi ymmärtää hyvän ja huonon käytöksen eron ja sen vaikutuksen.  

Etiketti auttaa vuorovaikutustilanteissa

 Etiketiksi sanotaan alun perin hovitavoista lähtöisin olevien, varsinkin ylemmissä yhteiskuntaryhmissä noudatettavien käyttäytymis- ja seurustelutapojen kokonaisuutta. Etiketillä tarkoitetaan tietyssä yhteisössä ihmisten välisessä kanssakäymisessä noudatettavia, hyvinä pidettyjä tapoja ja muotoja.

yrka9 3 punakukka

Valtiollisessa elämässä etiketti on useissa yhteyksissä säilyttänyt suuren osan muodollisuuttaan. Yhteisiä sääntöjä noudattamalla on voitu välttää arvovaltakysymykset. Valtioiden päämiesten välisissä suhteissa esiintyviä muotokysymyksiä ja niissä noudatettavia sääntöjä nimitetään protokollaksi.

Tapakouluttaja Anja-Kristina Wind:

 Tapatieto on varmaa, kunnioittavaa, kunnioitettua, edustavaa ja jokaisen hyväksyttävissä olevaa käyttäytymistä iästä, uskonnosta tai sukupuolesta riippumatta. Se on tapoja ja kohteliaisuutta

 ”Etiketti on lakia hienoviritteisempi tapa hoitaa ihmisten välisiä hankauksia.”

 Etikettiin kuuluvat mm.

  • tervehtiminen, esittely ja esittäytyminen
  • teitittely, sinuttelu
  • kutsut ja kutsuun vastaaminen
  • pöytätavat
  • tarjoilun kulku
  • pöytäpuheet
  • pöytäkeskustelut
  • isännän ja emännän roolit
  • istumajärjestys
  • ruoka- ja juomavalinnat
  • pukeutuminen
  • tanssi
  • illan päättäminen ja hyvästelyt
  • kiittäminen
yrka9 4 iltakuva
Kun ilta saapuu, niin hyvä käytös päivätuimaan antaa yöksi puhtaat unoset.

Uudet ajat, uudet tavat

Kautta aikojen on noudatettu yhteisesti sovittuja tapasääntöjä, jotta vältyttäisiin turhilta törmäyksiltä. Käytöstavat vaihtelevat eri kulttuureissa.  Ystävällisyys on samanlaista kaikkialla maailmassa, mutta käytöstavat voivat olla hyvinkin erilaiset. Myös muotivirtaukset vaikuttavat käyttäytymiseen, mutta pohjalla on hyvä olla ymmärrys siitä, että pienilläkin sanoilla ja teoilla voi olla valtaisa merkitys.  Hallitsemalla hyvät käytöstavat pääsee nopeammin ja helpommin haluttuun lopputulokseen. Hyvät käytöstavat ovat paras käyntikortti. Hyvät tavat siivittävät elämässä eteenpäin.

yrka9 5 merimies

Ranskan kuningas Ludvig XIV (s. 1638, k.1715), jota myös Aurinkokuninkaaksi kutsuttiin, loi tapakulttuurin omassa hovissaan. Ludvig XIV:n aikakaudella ranskalainen kulttuuri, muoti ja tuhlailevaisuus saavuttivat kultakautensa muun tapakulttuurin ohella.  Versaillesin palatsi rakennettiin Aurinkokuninkaan ohjeiden mukaan, ja siitä tuli pian eurooppalaisen arkkitehtuurin, etiketin, muodin, kirjallisuuden ja taiteen keskus.

Hallitsijan jokainen päivä Versaillesissa oli tarkkaan suunniteltu ja ahdettu täyteen aikaa vieviä rituaaleja. Kukaan Versaillesissa ei rohjennut laistaa kuninkaallisia rutiineita. Hoviväen käyttäytymistä sääteli ankara etiketti. Lattialle ei saanut sylkeä kuninkaan läsnä ollessa, ja kuninkaan kulkiessa ohi kaikkien piti väistyä seinän vierustalle ja kumartaa syvään. Hallitsijan ateriointikin tapahtui tarkkojen sääntöjen mukaan.

yrka9 aurinkokuningas
Aurinkokuninkaan muotia ja tapakulttuuria

Silloinen tapakulttuuri poikkesi tosin hyvinkin suuresti meidän käsittämistämme hyvistä tavoista. Mm. suolen tyhjennys saattoi tapahtua julkisesti jopa arvovieraiden seurassa, kuninkaan omalla pöntöllä.   (Kaunis turhuus –tietokirja, Rauni Magnusson).

Etiketti muuttuu

Etiketti  on muuttunut paljonkin myös ihan viime vuosisataan verrattuna. 1950-luvun elegantti olemus vaati oikeat asusteet. Asusteet olivat pieniä ja siroja. Hyvin pukeutuva nainen käytti hattua ja hansikkaita, kenkien ja käsilaukun tuli sopia yhteen. 1960-luvulta alkaen arki- ja juhlapukeutuminen eivät juurikaan enää eronneet. Enää ei ollut erikseen sunnuntaivaatteita. Muistan kuitenkin kuulleeni tarinoita siitä, että 60-luvulla tiettyjen konsernien toimistoissa naiset eivät saaneet käyttää työaikana pitkiä housuja.

yrka9 6 pinkkarit
Maalaamani pieni pingviinitaulu (akryyli ja hiekka, v. 2022) kuvastaa eräänlaista “pukeutumista”. Ja nuoriso erottuu muusta joukosta.

60- ja 70-luvuilla  oli hyvinkin tarkkaan valvottua ja normitettua se, millaisessa ulkoasussa ravintoloihin oli sopivaa mennä, ja miten niissä tuli käyttäytyä. Ravintolaan mentäessä miehillä tuli olla kravatti kaulassa. Naiset eivät saaneet mennä ilman miesseuraa tanssiravintolaan ja ravintolassa alkoholijuomia tarjoiltiin vain heille, jotka samalla ruokailivat. Ravintolat eivät olleet arkisia ruokailupaikkoja, vaan niihin mentiin enemmänkin tapaamaan muita ihmisiä ja juhlimaan jotain erityistä.

Muodollinen pukeutuminen joutui kriisiin 1960-luvun lopulla, kun tuli vasemmistoradikalismi, joka halveksi porvarillista pukeutumista.  Edelleen kuitenkin oli ihmisiä,  jotka pukeutuivat teatteriin tai vierailulle. 1970-luvulla kaikki olivat suloisesti sekaisin. Niitä, jotka pitivät kiinni jonkinlaisesta etiketistä, oli aika vähän.

Nykyäänkin ns. Hienoissa ravintoloissa pöydät on katettu etiketin mukaisesti, ja niissä noudatetaan tiettyjä tapoja, jotta kaikki sujuu ns. käsikirjoituksen mukaan. Hienojen ravintoloiden etiketti voi vaikuttaa pöyhkeilevältä, ankealta ja ikävältä, mutta käytössääntöjen tarkoitus on varmistaa asioiden sujuvuus.

Maailma muuttuu ja niin muuttuvat myös ravintolat, käytöstavat ja kaikki. Suoraan ei voida sanoa ehdottomasti, millä vaateparrella ei tänä päivänä pääsisi sisälle, sillä pukeutumiskoodi määräytyy kohteen mukaan. Ovimiehinä työskentelevien mukaan massasta erottuvat epäsiististi pukeutuneet ihmiset joudutaan kyllä yleensä käännyttämään ovelta. Tiukkaa pukukoodia ei enää ole.

yrka9 6b hamppari
Vapaamuotoisempaa ruokailua

Etikettikin siis muuttuu, mutta hieman hitaammin kuin ihmisten asenteet siihen. Yleisten käyttäytymissääntöjen ja –normien asema on hiljalleen järkähtänyt, kun nuorten halu vapautua etiketin ohjeista on lisääntynyt. Mutta hyvien tapojen merkitys ei häviä, pikemminkin ilmenee tarvetta kehittää omalle ajallemme sopivaa entistä mielekkäämpää käytös- ja tapakulttuuria, jossa arvoa annettaneen myös henkilökohtaisille ratkaisuille. Käytöstapojen muuttumiselle on kansainvälistyminen ja matkailun lisääntyminen tuoneet uusia piirteitä.

 Jäykästä muodollisuudesta on kuljettu kohti luontevuutta ja vapautuneisuutta. Matka jatkuu edelleen, mutta hyvät käytöstavat ja toisten ihmisten huomioonottaminen kannattavat aina.   Hyvän käytöksen peruspilarina on aina toisen ihmisen kunnioittaminen.

yrka9 7 ruusunmarjat

 

Matka Hyvien Tapojen maailmaan

 Tapakouluttaja Anja-Kristina Wind:

  • ” Vältä ottamasta vaikutteita heiltä, jotka vähättelevät kaikkea, mitä teet. Pienet ihmiset tekevät aina niin, mutta todella suuret ihmiset saavat Sinut tuntemaan, että myös Sinusta voi tulla suuri.”
  • ”Se, joka on omaksunut hyvät käytöstavat osana jokapäiväistä elämää, tulee selviämään erilaisista – hankalistakin – tilanteista voittajana.”
  • ”Matka hyviin käytöstapoihin alkaa toisten huomioimisesta. Huomioiminen alkaa tilannetajusta ja ystävällisestä tervehtimisestä.”
  • ”Muista pienet sanat: Hyvää päivää, Olkaa hyvä, Kiitos, Anteeksi, Näkemiin”
  • ”Ole suvaitsevainen ja empaattinen. Kunnioita toisia ihmisiä. Tutustu ennakkoon muiden maiden kulttuureihin. Käyttäydy maassa maan tavalla. Pyri olemaan tilanteen tasalla (tilannetaju).”

 Vuorovaikutus alkaa useimmiten tervehtimisestä kaikissa kulttuureissa. Tervehtiminen on osoitus siitä, että on huomioinut toisen. Se ei aina ole tuttavuuden merkki. Sisätiloissa pieni nyökkäys, huomenta, päivää yms. on paikallaan. Silmät hakevat katsekontaktin, suu sanoo ”Hyvää päivää” ja sydämestä tulee hmy.”

yrka9 8 elamanlanka

Pari vinkkiä arkipäivään

Jotta oppilaitoksissa, työelämässä ja arkisessa toiminnassa asiat sujuisivat luonnikkaasti, olisi hyvä miettiä yksinkertaisia hyviä käyttäytymistapoja. Nämä tulevat usein esiin yrittäjyyskasvatuksen käytännön tilanteissa. Ne saattavat olla useille itsestään selviä, mutta hyvien tapojen kertaaminen ja niiden  levittäminen on aina paikallaan. Yrittäjyyskasvatuksen projekteissa keskeistä on se, että uusia ihmisiä tavataan ja itsensä pitäisi tehdä uusille ihmisille tietoiseksi. Aina ei ole selkeää, sinuttelisiko vai teitittelisikö. Myös esittäytyminen voi olla aluksi vaikeaa. Harjoittelu tekee mestarin. Kertaus on opintojen äiti.

SINUTTELU VAI TEITITTELY

Sinuttelu on aiemmin tarkoittanut lähempää tuttavuutta, mutta 70-luvulla teitittely alkoi vähitellen väistyä ja sinuttelu yleistyä. On kuitenkin tilanteita, joissa olisi paikallaan nykyäänkin teititellä mieluummin kuin tuttavallisesti sinutella. Sinuttelu ei edelleenkään ole ihan itsestäänselvyys. Kuuntele, minkä valinnan keskustelukumppanisi tekee. Tässä auttaa tilannetajun ymmärtäminen. Huomaa, että jos teitittelet, et koskaan tee virhettä. Jos siis epäröit, niin teitittele. Mikäli puhuteltava harmistuu teitittelystä, niin se vain osoittaa, että hän ei ymmärrä hyvien käytöstapojen perusasioita.

Tuttavapiirissäni on ollut henkilöitä, jotka teitittelivät aina jopa vanhempiaan ja isovanhempiaan. Kouluissa opettajia ei koskaan ollut soveliasta sinutella ainakaan ennen 70-lukua. Sinuttelun puolustajat uskovat sen poistavan raja-aitoja ja jäykkyyttä ihmisten välillä. Varmaan se niinkin on.

Seuraelämässä yleensä sinuttelualoitteen on tehnyt nainen tai vanhempi henkilö. Nainen esitti sinuttelua miehelle, mutta kuitenkin iäkäs mies esitti sinuttelua nuoremmalle naiselle. Työelämässä sinuttelun on yleensä esittänyt korkeammassa asemassa ollut henkilö tai esimies. Aikaisemmin oli ehdottomana sääntönä, että alainen, joka yksityiselämässä oli esimiehensä kanssa sinut, teititteli tätä virallisissa yhteyksissä vieraiden läsnäollessa.

Perussääntönä on ollut, että vanhempi esittää sinuttelua nuoremmalle henkilölle.  Kutsuilla on poikkeuksellisesti aina kutsujen isännällä ollut oikeus esittää sinuttelua kutsuvierailleen. Nämä etikettisäännöt ovat tällä vuosituhannella hämärtyneet, mutta onhan tämäkin tieto hyvä olla olemassa. Yritysmaailmassa pitää kuitenkin edelleen hallita tilannetaju, sillä vanhemman, uuden asiakkaan tuttavallinen sinuttelu voi tuntua asiakkaasta liian tungettelevalta.

Miten Sinunkaupat tehdään? (Anja-Kristina Wind):

  • Se, joka esittää Sinunkauppoja, sanoo etunimensä
  • Esitykseen vastataan sanomalla etunimi
  • Sinunkaupoista ei kiitetä
  • Sinutteluesityksestä on epäkohteliasta kieltäytyä
  • Sinunmalja voi kruunata Sinunkaupat
yrka9 9 majakka
Hyvien käytöstapojen hallitseminen toimii majakkana kohti uusia haasteita.

ESITTELY JA ESITTÄYTYMINEN

Menneinä aikoina oli etenkin säätyläispiireissä tapana, että henkilö, joka tunsi molemmat osapuolet, esitteli nämä toisilleen (nimi ja arvo tms.), mikä loi näin muodollisen mahdollisuuden lähemmän tuttavuuden jatkamiseen. Hoveissa oli tiukempi etiketti, jossa yksityiskohdat oli viimeistä piirtoa myöden määritelty.

Tapana on nykyisin edelleen, että puoliso esitellään muulle (itselle entuudestaan tutulle ) seurueelle. Samoin yksityinen henkilö esitellään muulle seurueelle. Tässä on hyvä olla tilannetajua, sillä seurueita on eri kokoisia ja paikat, tapahtumat, ajankohdat yms.  erilaisia. Työpaikalla työntekijän lähin esimies esittelee uuden työntekijän muille, joiden kanssa tämä tulee työssään tekemisiin.

Kutsuilla vieraiden esitteleminen toisilleen on edelleen lähinnä isäntäväen velvollisuus.  Usein riittää, että vieraan nimi (ja mahdollisesti muita asianmukaisia tietoja) sanotaan ja tämä kiertää kättelemässä vieraita, mikäli heitä on kohtuumäärä. Esittely voi tapahtua myös pienryhmille. Aikaisemmin  isäntä/emäntä sanoi  kulloinkin kättelyvuorossa olevan nimen.  Mutta tilanteesta riippuen henkilö voi myös itse esittäytyä ja kiertää kättelemässä, jolloin käteltävä sanoo vastaavasti oman nimensä ja mahdollisesti tilanteesta riippuen muuta selventävää. Tapahtuman luonne ja tilannetaju ratkaisevat. Koronapandemia on kuitenkin  muuttanut näitäkin tapoja.

yrka9 10 terhot

Etikettiä 70-luvulta:

Esittelystä ei koskaan kiitetä. Esiteltäessä mies nousee aina seisomaan, mikäli on istunut. Nainen nousee seisomaan, mikäli hänet esitellään häntä huomattavasti vanhemmalle henkilölle. Esittely on yleensä päätetty kättelyyn, mutta nykyään korona-aika on muuttanut tätäkin muodollisuutta.

Esittäytyminen tapahtuu suunnilleen siten kuin esittelykin. Esittäydyttäessä on ollut usein tapana sanoa vain sukunimi, mutta tilanteesta riippuen myös etunimi on syytä mainita (esm. puhelinkeskustelut). Työasioissa on hyvä mainita lisäksi yritys, jota edustaa sekä ammatti/asema yrityksessä ja tilanteesta riippuen myös mahdollisesti muuta asianmukaista tietoa.  Esittäytyminen voi tapahtua esimerkiksi erilaisilla vastaanotoilla, juhlatilaisuuksissa, koulutuksissa sekä tavallisissa työelämän ja arkipäivän tilanteissa.

Esittäytymisellä ihmiset haluavat kertoa, miksi he ovat mukana ko. tilaisuudessa. Esittäytymistapojen kirjo on laaja. Toiset tavat soveltuvat paremmin pieneen ryhmään ja toisia esittäytymismenetelmiä voidaan käyttää hyvinkin suurissa ryhmissä.

Esittäydyttäessä voi huoletta kysyä toisen nimeä uudelleen, mikäli nimi jäi epäselväksi. Virastoissa yms. asioiva tietenkin henkilö aina esittäytyy, vaikka kyseessä olisikin tilapäinen ja kertaluontoinen tapaaminen.

yrka9 11 lehti

Hyvä käytös luo ympäristöön positiivisen tunnelman

 Opetushallitus kannustaa kouluja ja oppilaitoksia vahvistamaan tapakasvatusta esimerkiksi viikolla 38 erillisellä tapakasvatuksen teemaviikolla. Tapakasvatuksen teemaviikko on tilaisuus yhdistää oppilaiden osallistuminen sekä tapakulttuurin opettaminen kouluissa.

 https://www.oph.fi/fi/koulutus-ja-tutkinnot/mita-tapakasvatus

Tapakasvatus on yksi sekä esi- ja perusopetuksen että toisen asteen koulutuksen tärkeimmistä kaikki oppiaineet ja koulun toimintakulttuurin läpäisevistä kokonaisuuksista. Nykymaailmassa korostuvat sosiaaliset-, yhteistyö- ja vuorovaikutustaidot. Tapojen tunteminen kasvattaa itseluottamusta ja vahvistaa uskoa omaan pärjäämiseen.

yrka9 12 emppu
Koirakin osaa käyttäytyä, kun sille opetetaan hyviä käytöstapoja. Elämä on sopuisampaa.

 

YES-verkosto ja Nuori Yrittäjyys ry – Apua yrittäjyyskasvatukseen

yes logo 400

Yrittäjyyskasvatusasioissa ei tarvitse olla yksin. Oppilaitoksille on tarjolla apua erilaisten projektien ja yhteistyökuvioiden toteuttamiseksi. Yksi hyvä tietolähde ja tukipilari on YES-verkosto. YES-verkostoa (https://yesverkosto.fi/ ) on kehitetty mm. oppilaitos-työelämäyhteistyön ideointiin ja käytännön toteuttamisen mallien suunnittelemiseen.  Sieltä saa ideoita ja tukea yrittäjyyskasvatuksen toteuttamiseen.

Nuori yrittäjyys ry

Nuori Yrittäjyys ry (https://nuoriyrittajyys.fi/  ) on voittoa tavoittelematon yrittäjyyskasvatuksen järjestö. Se tarjoaa  lasten ja nuorten yrittäjyys-, työelämä- ja taloustaitoja tukevia ohjelmia kouluille ja oppilaitoksille. Ohjelmat  ovat käytännönläheisiä ja maksuttomia.

Tralla.fi – sivusto

”Tralla.fi – Yrittäjyystaitojen työkalupakissa voit tutustua yrittäjyyskasvatuksen malleihin ja löytää omaan opetukseesi sopivia materiaaleja, menetelmiä ja työkaluja – olet sitten opettaja, rehtori, opettajaopiskelija tai yrittäjyyskasvatuksen toimija. Voit myös itse toimia julkaisijana ja jakaa Trallassa helposti oman yrittäjyyskasvatuksen mallisi tai materiaalisi.”

https://tralla.fi/

————————————————————

Iloisella syysmielellä kohti seuraavia haasteita

Tuula Malvisalo

Yrittäjyyskasvatusasiantuntija, yrittäjyysasiantuntija, näyttötutkintomestari, yrittäjämentori (yrittäjän oppisopimus), kuvataiteilija, Pirkanmaan Yrittäjien verkostovaliokunnan jäsen

https://fi.linkedin.com/in/tuula-malvisalo-a35a2989

Instagram: do_your_best_today

Facebook: Mentori Tuula Malvisalo

https://www.verkkovalmentajat.fi/blogit/yrittajyyskasvatus/

Verkkovalmentajat.fi

Kasvata tietoasi  ja löydä potentiaalisi, liity Verkkovalmentajiin (verkkokurssit, verkkokauppa, blogit …)

Jaa ystävällesi

Samankaltaisia ​​artikkeleita