Yrittäjyyskasvatus – Eväitä Elämään

Digiaika ravistelee rakenteita

Millaiselta tulevaisuus näyttää? Miten digitaalisuus ja internet vaikuttavat ihmisten  tulevaisuuteen? Mitä taitoja tarvitaan? Mistä saataisiin eväitä hyvän elämän pohjaksi? Olemme vastuussa itsestämme, toisistamme ja ympäristöstämme.

Nyt on mielestäni voimistunut internetissä sellainen aika, jolloin ihmisistä ja heidän käyttäytymisistään kerätään valtavasti tietoa ja ne voivat useinkin päätyä virallisten tiedonkeruutahojen lisäksi mm. mainosmarkkinoilla toimivien teknologiayritysten käsiin.  Vaikea arvioida, onko tästä kehityksestä ihmiskunnalle hyötyä vai haittaa. Internet (ja yhä enemmän sosiaalinen media)  voi auttaa ja verkottaa yrityksiä ja yksittäisiä ihmisiä, mutta se voi olla myös rikollisuuden, vallan ja kontrollin väline. Digitaalinen infrastruktuuri, johon internet sisältyy, sujuvoittaa kyllä arkeamme sen verran, että yleensä koemme meistä tiedostamattammekin kerätyn datan edulliseksi hinnaksi kaikista niistä hyödyistä ja mukavuuksista, joita digitaalisuus meille mahdollistaa.

Miten ihmiset sitten pystyvät sukkuloimaan kaiken tämän keskellä? Millaiselta tulevaisuus vaikuttaa? Millaiseen maailmaan nykypäivän nuoret ovat kasvamassa? Digitaalisuus lisääntyy, eikä työn tekeminen usein ole enää sidoksissa aikaan tai paikkaan. Myös kansainvälisyys lisääntyy, sillä  työantaja, työntekijä yrittäjä tai asiakas voi olla missä päin maailmaa hyvänsä.  Elannon hankkimiseksi tulisi olla joustava, verkottunut ja tekijältä edellytetään monenlaista osaamista.

Eväitä elämänsuunnistajille

Uskon, että työelämän tulevaisuus on hybridi perinteistä työtä ja yrittäjyyttä. Yhdellä henkilöllä voi ja saa olla useita eri tapoja työllistää itsensä (työsuhde/työsuhteita, kevytyrittäjyys, perinteinen yrittäjyys …). Kokeileva ja yrittäjämäinen asenne sopii tällaiseen  yhtälöön .  Mistä sitten nuoret, tulevaisuuden tekijät, ammentavat näitä tärkeitä taitoja?

Mietin, voivatko koti ja koulu perinteisellä tavallaan antaa riittävästi eväitä elämän poluille. Opettajilla on täysi työ jo oman aineensa opettamisessa. Lisäksi heille on sälytetty erinäinen määrä lasten kasvatustyötä, jota aikoinaan oletettiin saatavan riittävästi kotoa. Kaikkien kotikasvatus/kotiolosuhteet eivät kuitenkaan ole samalla tasolla ja apuja tarvitaan sekä siihen että moneen muuhun alati muuttuvassa ja digitalisoituvassa maailmassa.   Tämä ei ole uusi asia, tätä on mietitty ennenkin ja viisaammilla aivoilla sekä todettu, että apuja todellakin tarvitaan. Yrittäjyyskasvatus antanee omalta osaltaan eväitä elämässä selviytymiselle.

Törmäsin jo 1990-luvun puolivälissä yrittäjyyskasvatukseen. Vaasa oli yksi edelläkävijäkaupunki ja sieltä löytyi tuohon aikaan valtakunnallisesti huomioituja yrittäjyyskasvatustoimijoita alueen päiväkodeista ja oppilaitoksista.  Opettajat kävivät eri paikkakunnilla kertomassa siitä, miten yrittäjyyskasvatusta toteutetaan heidän organisaatioissaan.

Kyse oli ensisijaisesti sisäisestä yrittäjyydestä eli yrittävästä elämänasenteesta, jonka tavoitteena on antaa nuorelle elämänsuunnistustaitoja, jotka johtavat hyvään elämään, harrastuksiin, työsuhteeseen tai  varsinaiseen yrittäjyyteen. 

 Yrittäjyys on  yhteiskunnan ja talouden kivijalka. Yritykset työllistävät. Työntekijänkin on asiallista tietää, millaiset asiat ohjaavat yrittäjää (työnantajaa) sekä yhteisön sisältä että ulkopuolelta (lainsäädäntö, suhdanteet, maailman tilanne …) ja millainen on työntekijän panos suhteessa yritystoiminnan kokonaisuuteen.

Vuosikymmenen loppupuoliskolta  (1996 alkaen n. 15 vuoden ajan) Tampereen Seudun Uusyrityskeskus Ensimetrin yritysneuvoja ja yrittäjyyskasvatusasiantuntija Erkki Uitti kävi kouluille kertomassa yrittäjyyskasvatuksesta ja siitä, mitä se on ja mitä se EI ole. Asenteet yrittäjyyskasvatus-nimikettä kohtaan olivat tuolloin ennakkoluuloiset. Koska yrittäjyyskasvatus-nimike koettiin vain työntönä  yritystoiminnan perustamiselle, useat opettajat kokivat sen heille kuulumattomaksi. He sanoivat olevansa humanisteja, joita yrittäjyyskasvatus ei lainkaan kiinnosta.  Kuitenkin he huomaamattaan ovat useimmiten opetuksessaan käyttäneet yrittäjyyskasvatuksen kriteerejä, jotka B.J. Favaro (https://files.upei.ca/education/cv_basil_favaro.pdf ) on kehittänyt.  Yrittäjyyskasvatuksen tavoitteet ovat yhteneväiset koulun ja opetuksen yleisten tavoitteiden kanssa.

Yrittäjyyskasvatuksen perustehtävänä ja -tavoitteena on oppijan oman elämän hallinta sekä valmistaminen tulevaisuutta varten (auttaa kasvattamaan aktiivisia, vastuuntuntoisia ja eteenpäin pyrkiviä kansalaisia).

B.J. Favaro ja yrittäjyyskasatuksen kriteerit: Tiimityö, luova innovatiivisuus, riskinotto ja vastuullisuus, omistautuminen ja sitoutuminen työskentelyyn. palautteen antaminen ja saaminen, aidot tehtävät

YES-verkosto ja Nuori Yrittäjyys ry

Kokkolaan perustettiin 1990-luvulla Suomen ensimmäinen YES-keskus (Young Entrepreneurs  Scheme, Young Entrepreneur´s  Society, Young Entrepreneur  School, Youth Entrepreneurship Suppor). YES-keskustoiminta  tuotiin Kokkolaan muistaakseni  Kanadasta (ymmärtääkseni Pehr-Göran Kålan toimesta). Kokkolan YES-keskusta veti pitkään Kaisu Kåla. YES-keskuksessa keskityttiin erityisesti Nuori Yrittäjyys ry:n tarjoamaan Vuosi Yrittäjänä – ohjelmaan sekä opettajien valmentamiseen. Toiminta laajeni muillekin alueille ja palveluja kehitettiin. Nykyään toimintaa jatketaan YES-verkostona.

https://yesverkosto.fi/ : ”YES on Suomen merkittävin yrittäjyyskasvatuksen kehittäjäverkosto, joka yhdistää kunnan toimijat rakentamaan vaikuttavampaa yrittäjyyskasvatusta. Tarjoamme tukea ja mahdollisuuksia osaamisen kehittämiseen kunnille, oppilaitoksille ja muille yrittäjyyskasvatustoimijoille.”
…
” Edistämme yrittäjämäistä toimintakulttuuria, jossa koulutus ja elinkeinoelämä käyvät tiivistä vuoropuhelua ja kouluista valmistuu aktiivisia ja yritteliäitä nuoria, jotka pärjäävät työelämässä.”

YES-verkosto tuottaa materiaaleja, valmennuksia, kehittää koulu-yritysyhteistyötä, tarjoaa näkökulmia ja ratkaisumalleja organisaatioille yrittäjämäisen toimintakulttuurin vahvistamiseksi. Nämä toimenpiteet auttavat vahvistamaan nuorten yrittäjämäisiä valmiuksia kohti tulevaisuuden haastavia työelämäpolkuja.

https://nuoriyrittajyys.fi/ : ” Olemme suomalaisen yrittäjyyskasvatuksen kärkijärjestö. Autamme toiminnallamme lasten ja nuorten yrittäjyys-, työelämä- ja taloustaitojen oppimista. Olemme yhteistyökumppani koulutuksen järjestäjien, päätöksentekijöiden, yrityselämän ja nuorten välillä.

Autamme koulutuksen järjestäjiä toteuttamaan yrittäjyys-, työelämä- ja taloustaitojen opetusta opinto-ohjelmiemme kautta. Tarjoamme opettajille opetussuunnitelman mukaisia työvälineitä laaja-alaista osaamista tukevien taitojen oppimiseen esiopetuksesta korkea-asteelle.”

Virpi Utriainen (v. 2004 yrittäjyys ja kunnat -hankkeessa; nyk. Nuori Yrittäjyys ry:n toiminnanjohtaja): ”Vastuunottaminen, pitkäjänteisyys ja hyvät käytöstavat ovat perusta, kun ponnistetaan aikanaan työelämään, joko toisen palvelukseen tai itsenäisenä yrittäjänä toimimiseen. Ne ovat samalla myös peruspilari yrittäjyyden tiedostamiseen meissä jokaisessa.”

Sisäisestä yrittäjyydestä saa pohjaa ulkoiselle yrittäjyydelle

Sisäinen yrittäjyys, yrittävä elämänasenne on lähinnä sitä, että ihminen pyrkii tekemään parhaansa omien tietojensa, taitojensa ja voimavarojensa mukaan sekä kehittää osaamistaan elinikäisen oppimisen asenteella. Sisäinen yrittäjyys on oman itsensä tavoitteellista kehittämistä koululaisena, opiskelijana, harrastajana, työntekijänä tai yrittäjänä.

Yrittäjyyskasvatus vahvistaa työelämävalmiuksia ja elämänsuunnistustaitoja
Sisäinen yrittäjyys sisältää arvoja ja asenteita, jotka luovat pohjan hyvänä työntekijänä tai varsinaisena yrittäjänä toimimiselle. Sisäinen yrittäjyys on halua vaikuttaa omaan elämäänsä. Yrittäjyyttä voisi verrata talon rakentamiseen: Mikäli talon perustukset (sisäinen yrittäjyys) ovat kunnolla rakennetut, niin talo (työsuhde/yritystoiminta) pysyy paremmin ja pidempään pystyssä.

Arvot ja asenteet

Arvot ovat niitä eettisiä periaatteita, joka toteutuvat toiminnassamme.  Arvot muistuttavat siitä, mikä on meille tärkeää. Arvot määrittelevät sen, mihin sitoudumme ja millä tavalla toimimme päivittäisessä arjessamme/työssämme ja suhteessa muihin ihmisiin. Perusarvoja opitaan jo kotona.

Jokainen voi vaikuttaa omaan elämäänsä jollakin tavalla. Ihmisen ei ole hyvä olla ajopuu tai tuuliajolla oleva airoton vene.  Elämässä tulee kuitenkin usein vastaan sellaisia asioita, joihin ei suoraan voi itse vaikuttaa, mutta aina voi vaikuttaa siihen, miten niihin itse asennoituu. Vastoinkäymisillä voi olla sellainenkin tarkoitus, että ne opettavat, vahvistavat tai antavat mahdollisesti myöhemmin parempia suuntia elämälle. Asenteet vaikuttavat pitkälti siihen, millaiseksi oma elämä koetaan.

Uskallus unelmoida

Elämänsuunnistustaitoihin tarvitaan tavoitteita, mutta myös toiminnallisuutta ja vastuullisuutta. Suunnistustaitoihin vaikuttavat myös henkilön vuorovaikutustaidot ja erilaisissa yhteisöissä toimiminen, yhteisöllisyys ja verkostoituminen. Myös unelmia ja toiveita tarvitaan. Voimaa suunnistukselle antavat toiveikkuus ja elämänusko. Ne energisoivat sekä yksilöitä että yhteisöjä. Vastaavasti niiden puute lamaannuttaa ja passivoi.

Kukin ihminen on oman elämänsä pääarkkitehti

Hyvän elämänsuunnistajan voisi ajatella olevan mm. seuraavanlainen

• Hänellä on ns. terve arvomaailma ja asenteet ovat myönteisellä tavalla kunnossa. Hänellä on itsetuntemusta, vahva itsetunto ja itseluottamus. Hän tunnistaa itsessään omat vahvuutensa, heikkoutensa sekä kehittämisen kohteet. Itsenäisyys ja asiallinen itsekuri ovat osa häntä.
• Hän on luova ja kykenee kehittymään ja kehittämään ideoista uusia ”juttuja”. Hänellä on riittävästi mielikuvitusta. Hän uskaltaa unelmoida ja hänellä on taito visioida.
• Hän on aktiivinen ja hänellä on hyvät suhteet erilaisiin verkostoihin. Hän osaa käyttäytyä. Hänellä on riittävä tilannetaju ja hyvät vuorovaikutustaidot. Hän osaa kuunnella ja ottaa muut ihmiset huomioon. Hän omaa hyvät tiimityötaidot ja kunnioittaa muidenkin mielipiteitä. Hän on hyvä neuvottelija. Hän tulee erilaisten ihmisten kanssa toimeen.
• Hän on omaksunut elinikäisen oppijan/opiskelijan roolin. Itseään ja osaamistaan voi aina kehittää. Mutta myös ajankäytön hallinta on hyppysissä ja levon tarve otetaan huomioon. Hän osaa huolehtia itsestään sekä fyysisesti että henkisesti. Hän osaa ”kuunnella” kehoaan.
• Hän on suhteellisen ahkera, periksiantamaton, sinnikäs, sisukas ja ainakin jonkin verran kunnianhimoinen. Hän on rehellinen ja luotettava. Hänellä on halu vaikuttaa omaan elämäänsä.
• Hänellä on suoriutumisen tarve, halu ja kyky viedä asiat loppuun asti. Hän on tavoitteellinen ja määrätietoinen. Hän osaa erottaa olennaisen ja epäolennaisen toisistaan.
• Hänellä on taito tunnistaa ja arvioida riskejä eri tilanteissa ja tarvittaessa kykenee myös ottamaan riskejä. Hän on aktiivinen ja seuraa sitä, mitä ympärillä tapahtuu. Hän osaa ennakoida.
• Hänellä on taito havaita se, milloin on järkevintä siirtää aiottua toteutusta, kehittää toimintatapoja tai jopa luovuttaa kokonaan. Hänellä on taito osata laittaa asiat tärkeysjärjestykseen.
• Hän kykenee tekemään itsenäisiä päätöksiä. Hän osaa kantaa vastuun päätöksistään ja tekemisistään. Hänellä on taito ottaa vastaan myös epäonnistumisia, oppia niistä ja löytää selviytymisvaihtoehtoja. Hänellä on paineen, stressin ja pettymysten sietokykyä.
• Hän sietää epävarmuutta ja muutostilanteita. Hän ymmärtää, että muutoksista voi löytää uusia mahdollisuuksia. Hänellä on taito osata myös hellittää hetkeksi, palkita itseään ja voimaantua.

Kunpa meistä jokainen omaisi kaikki nämä hyveet. Mutta tosiasiassa olemme erilaisia sekoituksia näistä ja muista mainitsemattomista hyvistä ominaisuuksista.  Huonompia luonteenpiirteitä ja ominaisuuksia on aina myös matkassa mukana. Voisimme itseksemme miettiä omaa perimäämme, omaa  luonnettamme, kehittymistämme sekä  omia arvojamme ja asenteitamme. Jokainen voi  kuitenkin vaikuttaa tavalla tai toisella omaan elämäänsä – ja toisten elämään myös. Kaikkea ei tarvitse suinpäin hyväksyä ja unelmointi paremmasta ja mielekkäämmästä elämästä on sallittua. Sinne pyritään.

Nykyajan nuoret ovat tulevaisuuden tekijöitä. Voisimme pohtia, millaisia eväitä meistä jokainen voisi heille antaa pitkälle matkalleen mukaan. Ehkäpä myös me itse hyödymme myöhemmin niistä.

”Ollin oppivuodet”

Koti,  päiväkoti  ja koulu ovat paikkoja, joista lapsi ammentaa itseensä arvoja,  asenteita,  elämisen taitoja ja tietoja matkallaan kohti täysi-ikäisyyttä ja seuraavan sukupolven kasvattamista.

Yrittäjyyskasvatus on enemmänkin tapa toimia kuin erillinen koulun oppiaine. Se kannattanee tiedostaa ja pyrkiä siihen, että sen kriteerejä noudattaen se tulisi pitkässä juoksussa myös helpottamaan opetusta ja oppimista. Yrittäjyyskasvatus luo vahvaa pohjaa mm. opiskelulle,  työsuhteelle, harrastuksille ja omalle yritystoiminnalle.

Parikymmentä vuotta sitten tutustuin Olli Luukkaiseen (https://www.oaj.fi/ajankohtaista/uutiset-ja-tiedotteet/2020/naissa-tehtavissa-olli-luukkainen-vaikuttaa/) valtakunnallisen Yrittäjyys ja kunnat –hankkeen seminaareissa.    Hänen näkemyksensä yrittäjyyskasvatuksesta ja uudesta opettajuudesta tekivät minuun lähtemättömän vaikutuksen.

Jos on kiinnostusta tutustua ”Ollin oppivuosiin” yrittäjyyskasvatuksen temmellyskentällä, suosittelen lämpimästi seuraavia opuksia:

• Yrittävä elämänasenne – kasvaminen yksilönä ja yhteisönä (Olli Luukkainen – Jarkko Wuorinen), PS-Kustannus WS Bookwell Oy 2002, ISBN 952-451-046-4
• Opettajan matkakirja tulevaan (Olli Luukkanen), PS-Kustannus Opetus 2000 WS Bookwell Oy, Juva 2005, ISBN 952-4751-110-X