Yrittäjyyskasvatus – Yrittäjyyttä ja asenteita

Blogini liittyy kirjaan Yrittävä Hervanta – yrittäjyyskasvatusta käytännössä (Tuula Malvisalo – Lea Polso – Erkki Uitti, 2004 ISBN 952-91-7909-X). Olen kirjassamme selostanut lyhyesti tutkimusta. Pääosa kirjasta kertoo toteuttamistamme yrittäjyyskasvatuskäytänteistä ja WebCT-verkko-oppimisympäristön käyttöönottokokeilusta. WebCT oli Facebookin ”edeltäjä” ja hieman mutkikkaampi käyttää. Se ei ollut käyttäjille ilmainen kuten Facebook.

Projektissa tehtiin kaksi tutkimusta, vuonna 2001 ja 2004. Tutkimusten tarkoituksena oli selvittää hervantalaisten koulujen oppilaiden ja opettajien suhtautumista yrittäjyyteen sekä yrittäjyyskasvatukseen. Kohderyhmänä olivat yläasteiden, ammatillisen oppilaitoksen ja lukion oppilaat ja opettajat sekä ala-asteiden opettajat. Kaikki mainittujen oppilaitosten opettajat saivat  kyselylomakkeen. Yläasteiden yhdeksänsistä luokista sekä ammatillisen oppilaitoksen toisista vuosikursseista poimittiin tietty määrä luokkia, joiden oppilaille lomake toimitettiin. Valitettavasti minulla ei ole lukumääriä tallella.

Otteita tutkimuksista:

Vuoden 2001 tutkimuksesta poimittua:

Opettajat yhtyivät voimakkaimmin seuraaviin väittämiin

• Yrittäjät joutuvat tekemään enemmän töitä kuin toisen palveluksessa työskentelevät
• Yrittäjänä voi toteuttaa omia ideoita paremmin kuin toisen palveluksessa
• Yrittäjänä oleminen on stressaavaa
• Omasta harrastuksesta voi syntyä yritys

Oppilaat olivat voimakkaimmin sitä mieltä, että

• Yrittäjänä voi toteuttaa omia ideoita paremmin kuin toisen palveluksessa
• Omasta harrastuksesta voi syntyä yritys

Yleisesti ottaen opettajien ja oppilaiden mielipiteet olivat pitkälti saman suuntaisia. Opettajat ottivat tutkimuksessa hiukan rohkeammin kantaa väittämiin kuin oppilaat. Eri väittämistä laskettujen keskiarvojen hajonta oli suurempi opettajilla kuin oppilailla.

Vuoden 2004 tutkimuksesta poimittua:

Mielipiteissä ja asenteissa ei ollut kolmen vuoden aikana tapahtunut kovin suuria muutoksia opettajien ja oppilaiden vastauksissa. Kolmen vuoden aika on liian lyhyt vaikuttaakseen ihmisten asenteisiin. Varsinkin jos asenteet liittyvät tiukasti henkilön arvomaailmaan, arvoihin liittyvät asenteet muuttuvat hitaasti.

• Oppilaat suhtautuivat yrittäjyyteen jonkin verran myönteisemmin kuin opettajat.
• Oppilaista lukiolaiset suhtautuivat yrittäjyyteen omalla kohdallaan muita epäilevämmin.
• Ne, joilla oli lähipiirissä yrittäjiä, suhtautuivat muita myönteisemmin yrittäjyyteen myös omana uravaihtoehtona.
• Sekä opettajien että oppilaiden mielestä yrittäjyyttä voisi käsitellä koulussa enemmän.
• Yhteistoimintaa yritysten kanssa kaivattiin lisää.
• Oppilaat olivat opettajia halukkaampia lisäämään oppiaineisiin yritystoimintaan liittyvien asioiden käsittelyä.

Vuoteen 2001 verrattuna sekä opettajien että oppilaiden innostus yrittäjyysasioiden käsittelyyn oli kasvanut vuonna 2004.

Yrittäjyyskasvatukseen liittyen opettajat halusivat molemmissa tutkimuksissa mm. seuraavaa:

• ns. ulkoisessa yrittäjyydessä (v.2001 -> v.2004)
  • vierailuja yrityksiin (81% -> 80%)
  • työelämään liittyvien yleisten tietojen ja taitojen opettaminen (59%  -> 68%); tältä osin innokkuus oli siis kohonnut kolmen vuoden aikana
  • yrityksen perustamiseen ja pyörittämiseen liittyvien asioiden (57% -> 58%)
  • yrittäjien vierailut kouluihin (53% -> 56%); pientä kohoamista prosenteissa
• ns. sisäisessä yrittäjyydessä (v. 2001-> v. 2004)
  • omatoimisuuteen ja ahkeruuteen kannustaminen (78% -> 84%)
  • kesätyön hakemiseen liittyvä opastus (50% -> 58%)

Oppilaiden mielestä yrittäjyyskasvatuksen pitäisi sisältää seuraavia asioita:

• ns. ulkoisessa yrittäjyydessä (v. 2001 -> v. 2004)
  • vierailuja yrityksiin (66% -> 66%)
  • yrityksen perustamiseen ja pyörittämiseen liittyvien asioiden opettaminen (57% -> 58%)
• ns. sisäisessä yrittäjyydessä
  • kesätyön hakemiseen liittyvä opastus (50% -> 58%)
  • hyvien käytöstapojen opettaminen (49% -> 49%)
  • ryhmätyöskentelytaidot sekä omatoimisuuteen ja ahkeruuteen kannustaminen (42% -> 42%)

Oppilaista hiukan yli puolet ja opettajista hiukan alle puolet katsoi, että kouluissa käsitellään niin ulkoiseen kuin sisäiseenkin yrittäjyyteen liittyviä asioita liian vähän.

Opettajien asenteilla yrittäjyyttä, yrittäjyyden edistämistä ja yrittäjyyskasvatusta kohtaan on merkitystä yrittäjyyskasvatusta  toteutettaessa. Asenteet yrittäjyyttä kohtaan muodostuvat osittain arvojen perusteella.

Otteita kirjasta Yrittäjyys asenteena – asenteet yrittäjyyteen / TAT Taloudellinen Tiedotustoimisto/Asko Miettinen (vuosituhannen alun tekstejä):

”Suuren yleisön asenteita yrittäjyyttä kohtaan on tutkittu jo vuosikymmenien ajan. Vielä vanhempaa epäsuoraa tietoa niistä on saatavissa erilaisista kirjallisista lähteistä, historian tutkimuksista sekä vanhoista sananparsista.

Työllä on ollut perinteisesti suuri arvostus suomalaisessa yhteiskunnassa. Hyvän työihmisen maine on ollut parhaita tunnustuksia, mitä ihminen saattoi saada. yritteliäisyys ja kova työnteko ovat perinteisesti kuuluneet yhteen. Ne kuuluvat edelleen myös modernin yrittäjyyden perusaineksiin. Yrittäjyys kasvaa työnteosta.

Yrittäjyyden arvostus on ollut viime vuosikymmeninä vahvaa (huom. kirjoitettu parikymmentä vuotta sitten) ja 1970-luvun aallonpohjaa lukuun ottamatta nousujohteista. Suuri yleisö arvostaa yrittäjyyttä ja pienyrityksiä, kuten Elinkeinoelämän Valtuuskunnan 1980-luvun puolivälistä lähtien teettämät selvitykset osoittavat.

Nuorisoasian neuvottelukunnan vuodesta 1994 lähtien haastattelututkimuksena toteutetuissa nuorisobarometreissä on tiedusteltu suhtautumista yrittäjyyteen ja suunnitelmia perustaa yritys lähimmän viiden vuoden aikana. Yrittäjyys ei barometrien antamien tulosten perusteella näytä kovinkaan vahvasti houkuttelevan nuoria. Suhtautumisessa yrittäjyyteen ei ole juurikaan tapahtunut muutoksia tutkitulla aikavälillä (1994-2000). Nuorisobarometreissa on selvitetty myös syitä haluttomuuteen perustaa oma yritys. Suurimmaksi syyksi nuoret näkivät yrittäjyyteen liittyvät riskit, joihin viittasi yli puolet haastatelluista. Muina syinä tuotiin esiin tiedon ja koulutuksen puute, yrittäjyyden erilaiset vaatimukset ja kokemuksen puute. Myös rahoituksen saamisen ongelmallisuus nousi usein esille.

Myönteinen asenne yrittäjyyteen oli nuorten kohdalla paljon yleisempi kuin aikeet tai suunnitelmat oman yritystoiminnan käynnistämisestä.

Kansainvälisten vertailujen mukaan suomalaisten aktiivisuus uusien yritysten perustamisessa ei ole kovinkaan korkea, vaan pikemminkin muiden pohjoismaiden tapaan matala.

Asenteet yrittäjyyttä kohtaan ovat kyllä positiivisia, mutta passiivisia, sillä ne eivät useinkaan johda omaan yritystoimintaan.  Sisäisen yrittäjyyden osalta ei ole olemassa vastaavia kansainvälisiä vertailututkimuksia.

Vain osa vahvan yrittäjyysaikomuksen omaavista henkilöistä käynnistää oman yritystoiminnan. Myönteiset asenteet yrittäjyyttä kohtaan edustavat välttämätöntä, mutta ei vielä riittävää tekijää oman yrityksen perustamisessa ja sen johtamisessa.

Yrittäjä mielletään yleisesti aktiivisena ja tavoitteellisena toimijana, jota kuvataan usein sellaisilla määreillä kuin aloitekykyinen, tarmokas, ahkera. Eräs yrittäjyyden olennainen piirre on tilaisuuksiin tarttuminen, tilaisuuksien hyödyntäminen.”

Jo parikymmentä vuotta sitten silloisen Opetusministeriön linjauksissa  yrittäjyyden ohjausryhmä oli toivonut, että yrittäjyyskasvatuksessa pyrittäisiin toiminnallisuutta korostavien opetus- ja oppimismenetelmien tukemiseen sekä yhteistyön tiivistämiseen kaikilla tasoilla.

Opetusneuvos Esko Korkeakoski (ote Opetushallituksen julkaisemasta raportista ”Opetuksen laatu perusopetuksen 1.-6. vuosiluokkien kouluissa vuonna 2000″):

”Peruskoulun työtavat ovat olleet enimmäkseen entisellään, vaikka uudet opetussuunnitelmat perustuvat jo uusiin, oppilaiden roolia korostaviin oppimiskäsityksiin. Opetusmenetelmiin kaivataan monipuolistumista. Koulun ei pidä junnata paikoillaan.”

Nämä tutkimukset ja tekstit ovat siis jo parinkymmenen vuoden takaisia. Mutta jotenkin vaikuttaa siltä, että mikään ei ole ihan oleellisesti muuttunut.

 Parikymmentä vuotta sitten ei luokissa ollut vielä tietokoneita, netistä ei löytynyt paljonkaan tietoa, sosiaalista mediaa ei ollut eikä lapsilla ollut tietokonemaisia kännyköitä ( joita ei juurikaan käytetä enää vain puhelimina). Harvalla lapsella oli tuolloin edes kannettava puhelin taskussaan.  

Tekstit voisivat olla mielestäni pitkälti tämän päivän turinaa. Jokin on jo kuitenkin muuttunut.  Koulu on vähitellen avannut ikkunoitaan ja oviaan ympäröivään maailmaan. Se, mitä tänään teemme nuorien hyväksi, kasvaa hedelmää vuosien kuluttua. Tämän päivän nuoret ovat tulevaisuuden tekijöitä.

Nuori Yrittäjyys ry v. 2021  (nuoriyrittajyys.fi)

” Olemme suomalaisen yrittäjyyskasvatuksen kärkijärjestö. Autamme toiminnallamme lasten ja nuorten yrittäjyys-, työelämä- ja taloustaitojen oppimista. Olemme yhteistyökumppani koulutuksen järjestäjien, päätöksentekijöiden, yrityselämän ja nuorten välillä.

Autamme koulutuksen järjestäjiä toteuttamaan yrittäjyys-, työelämä- ja taloustaitojen opetusta opinto-ohjelmiemme kautta. Tarjoamme opettajille opetussuunnitelman mukaisia työvälineitä laaja-alaista osaamista tukevien taitojen oppimiseen esiopetuksesta korkea-asteelle.”

YES-Verkosto v. 2021 (yesverkosto.fi):

” YES on Suomen merkittävin yrittäjyyskasvatuksen kehittäjäverkosto, joka edistää yrittäjyyskasvatuksen toteutumista vahvistamalla yrittäjämäistä toimintakulttuuria, valmentamalla opettajia, kehittämällä koulutusta ja rakentamalla koulu-yritysyhteistyötä. Olemme kumppani kunnille, koulutuksen järjestäjille, työelämälle ja muille yrittäjyyskasvatuksen kehittäjille.”

Talous, työelämä ja yrittäjyys TAT v. 2021 (tat.fi):

” Talous ja nuoret TATin tavoitteena on, että jokainen nuori innostuu työelämästä, hallitsee omaa talouttaan ja haluaa toimia yritteliäänä yhteiskunnan jäsenenä. Teemme töitä nuorten työelämä- ja taloustaitojen eteen yhdessä koulujen, yliopistojen, yritysten, kuntien ja säätiöiden kanssa.”

4H-liitto v. 2021 (https://4h.fi/)

” 4H antaa lapsille ja nuorille mahdollisuuden löytää omat vahvuutensa tekemällä oppien. Luomme harrastuksen kautta turvallisen ja vastuullisen polun aktiiviseen ja kestävään elämäntapaan, työelämään ja yrittäjyyteen.”

”Yksi sukupolvi avaa tien, jota pitkin toinen sukupolvi matkustaa.” – kiinalainen sananlasku

Blogissani  koirakuvat kuvastavat yrittäjyyttä. Useimpien kuvien koirat ovat mukana kisassa ja yrittävät saada edellä kulkevan vieheen kiinni  – voittajana. Vinttikoirat ovat näöllään saalistavia ja kaikki liikkuva kiinnostaa niitä luonnostaan.  Yrittäminen on vinttikoirilla veressä.

Varsinkin whippetit ovat vahvoja yrittäjiä. Ne lopettavat harvoin juoksemisen eli ”saalistamisen”  kesken. Lopputulosta ei saavuteta, ellei lähdetä liikkeelle ja ellei päämäärä ole selvillä. Tahtoa ja asennetta tarvitaan. Hyvä kunto on plussaa.